Apassi ja Pikkutossu, kaksi tarinaa, jotka yhtyvät. Löyhästi todellisuuteen pohjaava romaani kertoo kulttuurien kohtaamisesta, siitä, kuinka opitut maailmat ja asenteet ovat arvottomia muualla.

Apassilla on ikuiset juurensa, jotka on revitty irti pellostaan. Sukupolvien vaihtuessa juuret säilyvät ja etsivät vanhaa turvallista multaa, sitä uudesta kotimaasta löytämättä. Vain muiden oman heimon pakolaisten luona elämä on täyttä, runsasta ja iloista. Turismista elävässä kylässä apassikin elää, lähettää äidilleen kotikyläänsä kymmenyksensä. Mutta muutoin elämä on vajaata, tarkoituksetonta.

Pohjolasta tulee ennustettu. He kohtaavat. He haluavat viettää loppuelämänsä yhdessä.

Mutta maat eivät salli sitä. He eivät voi asua maassa yhdessä. Eivätkä he saa muuttaa yhdessä maasta pois. Heitä katsotaan pitkään kaikkialla, eivätkä he tiedä, mitä tehdä. Heiltä vaaditaan todisteita, ja niiden perässä he juoksevat, kulttuurin orjina.

Pirjo Sepän romaani kertoo intiaanin ja pohjoiseurooppalaisen kohtaamisesta riitojen repimässä Turkissa. Vaikka rakkaus kaiken voittaakin, se on voimaton viranomaisten edessä. Yhteistä ulospääsytietä ei ole. Maailmapolitiikka, kartalle piirretyt rajat, ne peittävät pienten ihmisten halut ja tarpeet.

Apassi jatkaa elämäänsä, Pikkutossu taisteluaan. Onnellisuutta ei voi luvata heille kummallekaan.